Open Knowledge Roadshow 2013
Turussa, 10. lokakuuta 2013
Markus Kainu sosiaalipolitiikan tohtorikoulutettava, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto Aleksanteri instituutti, Helsingin yliopisto
Lähde: Wikipedia: Avoin tiede
Lähde: Wikipedia: Avoin tiede
Resurssien jakamisen myötä tapahtuva:
Lähde: Wikipedia: Avoin tiede
| Koulukunta | Keskeinen näkemys | Mukana olevat tahot | Keskeinen tavoite | Työkalut ja metodi |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnallinen koulukunta (public) | Tieteen tulee olla paremmin suuren yleisön saavutettavissa | Tutkijat & kansalaiset | Tehdä tiede saavutettavaksi kansalaisille | Kansalaistiede, tiedeviestintä, tiedebloggaus |
| Demokratian koulukunta (democratic) | Pääsy tietoon ei ole kaikille yhtäläinen | Tutkijat, poliitikot, kansalaiset | Tiedon avaaminen ilmaiseksi kaikille | Open access, tekijänoikeudet, avoin data, avoin koodi |
| Pragmaattinen koulukunta (pragmatic) | Yhteistyö lisäisi tieteellisen tiedon tuottaminen tehokkuutta | Tutkijat | Tiedon tuottamisen prosessien avaaminen | kollektiivinen älykkyys, verkostovaikutus, avoin data, avoin koodi |
| Infrastruktuurin koulukunta (infrastructure) | Tehokas tutkimus on riippuvainen saatavilla olevista työkaluista ja sovelluksista | Tutkijat & alustojen tuottajat | Luoda avoimia alustoja, työkaluja ja palveluita tutkijoille | Yhteistyön alustat ja työkalut |
| Vaikuttavuuden mittaamisen koulukunta (measurement) | Tieteellisten julkaisujen vaikuttavuuden mittaaminen vaatii vaihtoehtosia tapoja | Tutkijat & poliitikot | Kehittää vaihtoehtoisia mittaustapoja tieteellisen vaikuttavuuden mittaamiseen | artikkelitasoinen metriikka, vertaisarviointi, vittaaminen, vaikuttavuuskerroin |
Lähde: Fecher & Friesike. (2013) Open Science: One Term, Five Schools of Thought.
Teemanumero Science-lehdessä: Communication in Science: Pressures and Predators ja siinä artikkeli Who's Afraid of Peer Review?
Reaktioita artikkeliin:
(reproducible research/analysis)
Kuinka monta it-sovellusta olet ottanut käyttöön viimeisen viiden vuoden aikana
Kuka valitsee ne analyyttiset menetelmät, joita käytämme/saamme käyttää?
Käytän
library(RCurl)
# myCsv <- getURL("https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqQZEZLGjzKAdHlaelpHU2VDR3V1blNfeExma19keFE&output=csv")
# dat <- read.csv(textConnection(myCsv), na.strings = "")
# save(dat, file="dat.RData")
load("dat.RData")
# uudet muuttujanimet
names(dat) <- c("aika","tieteenala",
"empiriaPainot","teoriaPainot",
"laadulPainot","dataAvointa",
"yksinTyo","OaYleinen",
"AtMahdollisuus","kunta")
#df <- dat[-1:-11,]
df <- dat
# aikaleimasta päivämäärä
library(stringr)
df$aika <- as.character(df$aika)
df$pvm <- str_trim(str_sub(df$aika, 1, 10))
df$pvm <- as.Date(df$pvm, format="%d.%m.%Y")
df[1:5,7:11]
library(ggplot2)
ggplot(df, aes(x=pvm)) +
geom_bar()
library(ggplot2)
ggplot(df, aes(x=tieteenala)) +
geom_bar()
library(knitr)
knit("dokkari.Rmd")
system("pandoc dokkari.md -o dokkari.pdf")
system("pandoc dokkari.md -o dokkari.odt")
system("pandoc -s dokkari.md -o dokkari.html")
Demossa käytettiin osin avointa dataa ja avoimia menetelmiä
geocoding-funktiolla)Linkkejä