This is a report on the demographic structure and migration of the Hämeenlinna. Below are graphs with explanations of the current situation, future and past of Hämeenlinna. All data used in the report are from Tilastokeskus (Source: <https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/>). The graphs and the introduction have been made in English so that as many people as possible could understand the main content of the report. However, since most of the report’s target audience is Finns, the explanations of the graphs are made in Finnish.
Same in Finnish:
Tämä on raportti Hämeenlinnan väestörakenteesta ja muuttoliikkeestä. Alla on kaavioita selityksillä Hämeenlinnan nykytilanteesta, tulevaisuudesta ja menneisyydestä. Kaikkien raportissa esitettyjen kuvaajien tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta (Lähde: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/). Kuvaajat ja johdanto on tehty englanniksi, jotta mahdollisimman monet ihmiset ymmärtäisivät sen sisällön. Kuitenkin, koska suurin osa raportin kohderyhmästä on suomalaisia, kaavioiden selitykset ollaan tehty suomeksi.
Väestö on jatkanut kasvuaan aina 70-luvulta nykypäivään. Tilastokeskus on arvioinut, että väestönkasvu alkaisi hiipua koko maassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Hämeenlinnassa väestökehitys on ennakoitu kääntyvän rajumpaan laskuun nopeammin. Todellinen väestökehitys on ollut Hämeenlinnassa kuitenkin varsin erilainen (vuodet 2019-2020), kuin ennusteessa. Tämä viittaa siihen, että väestö ei laskisikaan yhtä nopeasti kuin nykyarvioiden mukaan. Väestönkehityksen kääntyminen laskuun lähivuosina johtunee suurelta osin alhaisista syntyvyysluvuista.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on väestön määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin menneisyyden ja tulevaisuuden arvion mukaan
Source: 11re / 128v
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/statfin_vaenn_pxt_128v.px/Väestöpyramidista näkee väestön kehityksen ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Pyramidista voidaan havaita, että syntyvyys on pienentynyt noin 10 vuoden ajan (palkit lyhenevät kuvassa alapäin mentäessä). Trendi näkyy sekä koko maassa että Hämeenlinnassa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa vuosittain eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin tilalle tulee uusia työntekijöitä. Näin ollen eläkeläisten suhde työntekijöihin kasvaa, mikä kuormittaa eläkejärjestelmää. Aikaisempaa pienemmän määrän ihmisiä pitäisi saada tuotettua aikaisempaa suuremman ihmismäärän eläke.
Vuosittain miehiä syntyy noin 3-4 prosenttia enemmän kuin naisia. Kaiken kaikkiaan naisia on Suomessa kuitenkin enemmän, johtuen muun muassa miesten alhaisemmasta elinajanodotteesta ja korkeammasta kuolleisuudesta erinäisissä tapaturmissa.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on ikäryhmät
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on ihmisten määrä
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin sukupuolen mukaan
Source: 11re
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Kun tarkastellaan syntyneitä vuosittain, nähdään sama havainto kuin edellisessä kuvassa, eli syntyvyys on laskenut vuosittain noin viimeisen 10 vuoden ajan. Tällainen trendi näkyy lähes jokaisessa kehittyneessä valtiossa. Tällä hetkellä Suomen hedelmällisyysluku (kuinka monta lasta nainen saa keskimäärin) on 1,4. Arvo 2.1 tarkoittaisi asukasluvun pysyvän ennallaan, näin ollen 1.4 tarkoittaa selvää asukasluvun alentumista. Syntyvyysvajetta on paikattu viime vuosina muun muassa positiivisella nettomaahanmuutolla.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on syntyneiden määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin sukupuolen mukaan
Source: 12nh
https://pxhopea2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vaestorakenne/Vaestorakenne__Vaestorakenne__Vaesto_ian_ja_sukupuolen_mukaan/varak_12nh.px/Työllisyysrakenteesta nähdään ihmisten jakautuminen elämäntilanteen mukaan. Hämeenlinnassa noin 41 prosenttia ihmisistä on työssäkäyviä. Tästä koko asukasluvusta kannattaa kuitenkin työllisyystilannetta tarkastellessa poistaa väestömäärästä alle 15 vuotiaat, oppilaat (yli 15-vuotiaat), ase- tai siviilipalvelusta suorittavat ja eläkeläiset. Näiden ryhmien ei lähtökohtaisesti oletetakaan olevan aktiivisesti töissä. Poistettaessa edelliset ryhmät saadaan niin sanotusti potentiaalinen työvoima, joka Hämeenlinnassa on 32 945 ihmistä. Tästä luvusta laskettuna työssäkäyviä on noin 84 prosenttia ja työttömiä on 16 prosenttia. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat: 82 prosenttia ja 18 prosenttia. Edellisissä työttömyysluvussa työttömiksi lasketaan myös työllisyyttä edistävissä palveluissa olevat (“laaja työttymyysluku”). Työssäkäyvien määrä on hieman parantunut viime vuosina, ennen koronaviruspandemiaa. Eläkeläisten määrä on myös lisääntynyt ajansaatossa ja väestöpyramidista voitaneen päätellä eläkeläisten määrän lisääntyvän myös tulevaisuudessa.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on ihmisten määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin työllisyystilanteen mukaan
Source: 115b
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115b.px/
Työölisyystermit:
https://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html
ENG FIN
Pensioners Eläkeläiset
Employed Aktiivisesti työelämässä
Other persons outside the labor force Muut henkilöt työelämän ulkopuolella
Unemployed Työttömät
Conscripts, persons in non-military service Asepalveluksessa / Siivilipalveluksessa
Students, pupils Opiskelijat (15-vuotiaat ja vanhemmat)
0-14 years old Alle 15-vuotiaatKoulutustilanteesta nähdään väestön (yli 15-vuotiaat) jakautuminen ylimmän suoritetun tutkinnon mukaan. Hämeenlinnan ja koko maan tilanne ovat hyvin linjassa keskenään. Pelkästään peruskoulun käyneet ovat vähentyneet huomattavasti ja vastaavasti toisen asteen koulutuksen käyneet lisääntyneet. Lisäksi kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat lisääntyneet paljon viimeisen 20-vuoden aikana. Ihmisten lisääntynyt kouluttautuminen johtuu osaltaan työmarkkinoiden murroksesta, jossa enemmissä määrin yksinkertaisia tehtäviä voidaan korvata koneilla. Näin ollen ihmisiä on siirtynyt yhä enemmän muun muassa asiantuntijatehtäviin.
Pidempi kouluttautuminen on osaltaan yhteydessä Suomen yhä alhaisempiin syntyvyyslukuihin. Opinnot siirtävät usein lasten saamista myöhempään aikaan, kun ollaan saavutettu vakaampi tulotaso työelämään siirryttäessä. Toisaalta, ensimmäisen lapsen saaminen myöhemmässä iässä vähentää kokonaislapsimäärää perheessä.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on ihmisten määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin ylimmän suoritetun tutkinnon mukaan
Source: 12bq
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_12bq.px/
Koulutustermit:
https://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html
ENG FIN
Doctoral or equivalent level Tohtorin tutkinto
Master's or equivalent level Maisterin tutkinto
Bachelor's or equivalent level Kandidaatintutkinto
Short-cycle tertiary education Alin korkea-aste
Upper secondary education Toinen aste
Post-secondary non-tertiary education Erikoisammatikoulutusaste
Basic education PerusasteHämeenlinnassa tulotaso on keskimäärin ihmisillä hieman parempi kuin koko maahan verrattaessa. Korkeimman kymmenyksen (9. desiili) tuloissa Hämeenlinna jää puolestaan hieman jälkeen koko maan vastaavasta arvosta. Korkeimman kymmenyksen tulot vaikuttavat paljon myös keskiarvotuloon, joka jää tästä syystä myös aavistuksen jälkeen koko maan keskiarvosta. Hämeenlinnan tuloerot ovat tasaisemmat, kuin koko maan keskimääräiset tuloerot. Koko maata edustaa vahvasti korkeissa tuloluokissa muutaman suurimmat kaupungit, joissa sijaitsee muun muassa suurin osa yritysten pääkonttoreista. Näissä kaupungeissa löytyy myös hyvin suurituloisia, jotka nostavat keskiarvoa.
Miehet tienaavat keskimäärin naisia enemmän ja ero kasvaa mentäessä korkeampiin prosentuaalisiin tuloluokkiin. Kuitenkaan keskiarvoja vertailtaessa ei oteta huomioon eri parametreja, kuten koulutusalaa, työaikaa, ylityötunteja, työtehtävää ja työtehtävää. Suurin ero sukupuolten tuloeroihin on koulutus ja sen kautta tulevat työtehtävät. Miehet suosivat esimerkiksi tekniikan alaa (mm. diplomi-insinööri) naisia enemmän ja naiset suosivat humanistisia aloja (mm. kulttuurin tutkimus) miehiä enemmän.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on kuukausitulot
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on tuloluokat
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin sukupuolen mukaan
Source: 132w
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__pal__pra/statfin_pra_pxt_132w.px/Kun tarkastellaan sivilisäätyrakennetta, huomataan, että avioeronneiden määrät ovat lisääntyneet ajansaatossa ja noin kaksinkertaistuneet 30 vuoden aikana. Avioituneita on hieman aikaisempaa vähemmän prosentuaalisesti. Aviottomien ihmisten osuus on puolestaan lisääntynyt. Havainnot pätevät sekä Hämeenlinnassa että koko maassa. Nykyään ihmiset menevät hieman harvemmin naimisiin ja toisaalta eroavat aikaisempaa useammin. Tätä selittää osittain se, että avioeroista on tullut hieman tavallisempi ajatus ajan saatossa, joka on vähentänyt osaltaan kynnystä hakea avioeroa. Lisäksi puolisoiden väliset varallisuuserot ovat pienentyneet, joka vähentää kummankaan osapuolen taloudellista riippuvuutta toisesta.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on asukasluku
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin siviilisäädyn mukaan
Source: 11rz
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rz.px/Ensimmäisessä kuvassa ollaan tarkasteltu asuntokuntien kokoa ja niiden jakautumista. Erityisesti yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Myös kahden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet aavistuksen. Suuret asuntokunnat ovat vähentyneet, mikä johtunee nykyajan keskimääräistä pienemmästä perhekoosta.
Edellisestä kuvasta nousi esille, että aviottomien määrä on lisääntynyt ja tästä kuvasta voidaan päätellä, että tämä johtuu ennen kaikkea sinkkujen määrän kasvusta. Eli avoliitossa asuvat eivät juurikaan ole lisääntyneet, vaikka aviottomia on enemmän.
Toisessa kuvassa tarkastellaan asuntojen kokoja Hämeenlinnassa. Tässä näkyy myös selvästi trendi, jossa yksiöt ja kaksiot ovat lisääntyneet sinkkujen lisääntyessä. Sinkkujen lisääntyminen saa aikaan murroksen asuntomarkkinoilla, jossa pienten asuntojen kysyntä kasvaa ja suurten asuntojen kysyntä laskee. Tämä vaikuttaa myös asuntojen hintoihin, jonka takia suurten asuntojen hinnat nousevat prosentuaalisesti hitaammin kuin pienten asuntojen hinnat.
Kolmannessa kuvassa on katsottu asuntotyyppien määrää Hämeenlinnassa. Kerrostalojen määrä on lisääntynyt, koska uusien pienten asuntojen kysyntä on kasvanut. Myös rivitalojen määrä on lisääntynyt, jotka ovat kokoluokaltaan usein omakotitalon ja kerrostalon välissä. Keskikokoisten talojen kysyntä on myös kasvanut, koska perhekoko on pienentynyt ja nykyään myös lapsiperheille riittää aiempaa pienempi asunto. Sen sijaan paritalot ja omakotitalot eivät juurikaan ole lisääntynyt prosentuaalisesti.
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on asuntojen määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1) ihmisten määrän mukaan, (2) huoneiden määrän mukaan, (3) talotyypin mukaan
Source: 11rz (1 & 2 & 3)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__asu__asas/statfin_asas_pxt_116b.px/Ensimmäisestä kuvasta nähdään asukasluku eri Hämeenlinnan tilastoalueissa. Suurin osa ihmisistä asuu kantakaupungin alueella. Kantakaupungin alueella on hieman enemmän naisia, kuin miehiä ja puolestaan Hämeenlinnan liitoskunnissa on enemmän miehiä, kuin naisia. Maaseudulta erityisesti nuoret naiset muuttavat enemmissä määrin kaupunkiin, joka näkyy naisten vähenemisenä maalla. Hämeenlinnan kantakaupungin suurempaa naismäärää selittää Hämeenlinnan tarjoama korkeakoulutus ja muun muassa suuri sosiaali- ja terveyssektori.
Toisessa kuvassa ollaan kuvattu ikäjakaumaa eri tilastoalueissa. Hämeenlinnan liitosalueissa huomataan keskimääräistä pienempi asukasmäärä 20-29-vuotiaiden osalta. Usein tässä kohtaa ihmiset muuttavat pois synnyin paikkakunnasta opiskelemaan tai töihin kaupunkeihin. Keskustassa ja Eteläisessä kantakaupungissa asuu paljon nuoria 20-29 vuotiaita. Eteläisessä kantakaupungissa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulu ja opiskelija-asuntoja. Keskustassa asuu nuorten aikuisten lisäksi pääasiallisesti vanhempia ihmisiä. Lapsiperheiden suosiossa ovat esimerkiksi Kaakkoinen ja Läntinen kantakaupunki, jossa on eniten lapsia, alle 19-vuotiaita, ja 30-40-vuotiaita aikuisia.
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on tilastoalue
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on (1) asukasluku ja (2) asukaslukuprosentti
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1) sukupuolen mukaan ja (2) ikäryhmien mukaan
Source: 12hl (1)
https://pxhopea2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vaestorakenne/Vaestorakenne__Vaestorakenne__Vaesto_ian_ja_sukupuolen_mukaan/varak_12hl.px/
Source: 12nh (2)
https://pxhopea2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vaestorakenne/Vaestorakenne__Vaestorakenne__Vaesto_ian_ja_sukupuolen_mukaan/varak_12nh.px/
Tilastoalueet:
https://kartta.hameenlinna.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet&cp=6765863,25478784&z=64Ensimmäisessä kuvaajassa on ulkomaalaisten määrä Hämeenlinnassa. Se on kasvanut 90-luvulta asti ja kiihtynyt noin vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2018 eteenpäin ulkomaalaisten määrä on alkanut vakiintua noin 2400 ihmiseen.
Toisessa kuvaajassa ollaan havainnollistettu eniten puhuttuja vieraita kieliä Hämeenlinnasta. Eniten puhutut vieraat kielet vuonna 2020 olivat viro, arabia ja venäjä. Eniten vuosittain kasvavat kielet ovat olleet arabia, persia, puola ja somalia.
Kolmannessa kuvaajassa ollaan havainnollistettu ulkomaalaisten määrää tilastoalueilla. Kuvaaja jakautuu melko samassa suhteessa kuin suomalaistenkin osalta. Kuitenkin iso ero suomalaisiin asukkaisiin nähden on, että suurempi osa asukkaista kaikilla tilastoalueilla on miehiä, myös kantakaupungin alueella. Ainoana poikkeuksena on Läntinen kantakaupunki, jossa asuu likimain yhtä paljon miehiä ja naisia. Miesten suurempaa määrää kantakaupungissa selittää osaltaan se, että maahanmuuttajista monet ovat uusia asukkaita Hämeenlinnassa (ja ylipäätään Suomessa), eikä he ole alun perinkään lähteneet maalta. Näin ollen ei ole käynyt samaa ilmiötä, jossa “miehet jäävät maalle ja naiset muuttavat kaupunkiin”.
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on (1) asukasmäärä, (2) ihmisten määärä ja (3) tilastoalueet
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on (1 & 2) vuosi ja (3) asukasmäärä
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 3) sukupuolen mukaan ja (2) eniten puhuttujen kielten mukaan
Source: 11rh (1)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/
Source: Tilastokeskus 11rm (2)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/
Source: 12nh
https://pxhopea2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vaestorakenne/Vaestorakenne__Vaestorakenne__Vaesto_ian_ja_sukupuolen_mukaan/varak_12nh.px/Hämeenlinnan nettoväestönmuutos seuraa pitkälti kuntien välisen nettomuuton, luonnollisen väestömuutoksen ja nettomaahanmuuton käyrien summaa. Nettoväestönmuutokseen vaikuttaa edellisten tekijöiden lisäksi väkiluvun tilastollinen korjaus. Hämeenlinna on ollut 2000-luvulta alkaen suurimmaksi osaksi asukasluvultaan kasvava kunta muutamilla sadoilla ihmisillä vuosittain. Ainoastaan vuosina 2016-2018 Hämeenlinnan väestökehitys on ollut negatiivinen. Luonnollinen väestönlisäys on ollut pääasiassa negatiivista, johtuen aiemmin puhutusta alhaisesta syntyvyydestä. Kuitenkin, negatiivisen luonnollisen väestömuutoksen on pääasiassa korvannut positiivinen nettomaahanmuutto. Kaikista suurin vaikutus nettoväestönmuutokseen on kuitenkin ollut kuntien sisäisellä nettomuutolla, joka on ollut pääosin positiivinen.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on nettoväestönmuutos
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on vuodet
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin nettoväestönmuuksen (palkkikuvaaja), kuntien välisen muuton, luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton mukaan
Source: 11ae
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11ae.px/Seuraavissa kuvaajissa ollaan esitelty Hämeenlinnan kannalta suurimmat muuttovoitto- ja muuttotappiokunnat. Kuvaajissa on tarkasteltu sekä viiden viimeisen vuoden summaa, että viimeisintä vuotta (2020) pelkästään. Kummassakin kärkipäässä olevat kunnat ovat varsin samat kummassakin kuvaajassa. Trendinä on, että Hämeenlinnaan muutetaan sen lähikunnista, jotka ovat pienempiä ja vastaavasti Hämeenlinnasta muutetaan sitä suurempiin kuntiin. Tämä johtunee pitkälti töiden keskittymisestä yhä suurempiin kuntiin. Myös suurissa kaupungeissa on enemmän korkeakouluja tai ne ovat suurempia ja sitä kautta tarjoaa enemmän tutkintovaihtoehtoja. Tästä johtuen nuoria muuttaa paljon suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukaupunkeihin keskittyy myös työpaikkoja enemmän.
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on (1 & 2) nettomuuton määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on (1 & 2) kaupungit
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 2) nettomuuton määrän mukaan
Source: 11a1 (1 & 2)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a1.px/Tarkasteltaessa Hämeenlinnan nettomuuttoaikäryhmittäin, nähdään selvästi, että nuoret, 15-35-vuotiaat muuttavat pois Hämeenlinnasta. Muissa ikäryhmissä puolestaan nettomuutto on positiivista Hämeenlinnan suhteen. Tämä viittaa siihen, että nuoret lähtevät opiskelemaan kaupunkeihin, joissa tarjotaan enemmän koulutusvaihtoehtoja. Sukupuolien kesken nettomuutto noudattaa hyvin samanlaista käyrää.
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on nettomuuton määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on ikäryhmät
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 2) sukupuolen mukaan
Source: 11a2
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a2.px/Tilastoalueita tarkastellessa, nähdään selvästi kaupungistuminen eli pienemmiltä alueilta muutetaan kantakaupunkiin ja keskustaan. Toisaalta myös osasta kantakaupungin alueita ollaan muutettu eri kantakaupungin alueelle tai keskustaan. Keskustassa ja Eteläisessä kantakaupungissa ollaan viime vuosina rakennettu uusia asuinrakennuksia paljon, minkä johdosta niiden nettomuutto on selvästi positiivinen.
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on (1 & 2) nettomuuton määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on (1 & 2) kaupungit
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 2) nettomuuton määrän mukaan
Source: 11a1 (1 & 2)
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a1.px/
Kuvaajassa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on nettomuuton määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on ikäryhmät
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 2) sukupuolen mukaan
Source: 11a2
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a2.px/
Kuvaajissa:
Y-akselilla (vertikaalinen akseli) on (1 & 2) nettomuuton määrä
X-akselilla (horisontaalinen akseli) on (1 & 2) kaupungit
Kuvaajan värit on jaettu kategorioihin (1 & 2) nettomuuton määrän mukaan
Source: 12pk/12pj (1 & 2)
https://pxhopea2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Muuttoliike_ja_vaestonmuutokset/Muuttoliike_ja_vaestonmuutokset__Muuttoliike_ja_vaestonmuutokset_aikasarja__Muuttoliike/?tablelist=trueIsmo Hannula
Strategy and development team / City of Hämeenlinna
If you have any questions or suggestions for improvement, please contact Ismo Hannula. Contact information is above.
Mikäli raportista heräsi mitään kysyttävää tai parannusehdotuksia, ole hyvä ja ota yhteyttä Ismo Hannulaan. Yhteystiedot ovat yläpuolella.